PÄÄSIÄINEN - MITÄ KAIKKEA SIIHEN LIITTYY?

Käsittelimme pääsiäistä monella eri tavalla ja monen eri aineen tunnilla.

Ympäristöoppi: Kävimme syksyllä läpi kasvien kasvatusta ja nyt oli hyvä hetki palata siihen pääsiäisohran kasvattamisen myötä. Puhuimme oppilaiden kanssa siitä, mitä kasvi tarvitsee elääkseen, ja hyvin oli oppilailla vielä asiat muistissa. Oppilaat saivat kylvää ohransiemenet ja koristella purkit haluamallaan tavalla. Oppilaiden omalle vastuulle jäi myös kasveista huolehtiminen ja hyvin oppilaat niistä huolehtivatkin, sillä hienoja ohrapurkkeja lähti kiirastorstaina oppilaiden mukaan kotiin.

  

Äidinkieli: Äidinkielen tunneilla oppilaat saivat itse pohtia ilmiötä nimeltä pääsiäinen ja miettiä, mitkä asiat heitä pääsiäisessä kiinnostivat. Opettaja keräsi oppilaiden kysymykset ja niputti ne yhteen ja näin saimme viisi erilaista ryhmää, joiden tehtävänä oli etsiä vastukset oppilaita askarruttaviin kysymyksiin.

Oppilaat saivat myös itse valita, mikä tutkimusaihe heitä kiinnosti eniten ja näin syntyi viisi eri tutkimusryhmää oppilaiden kiinnostuksen pohjalta. 

- Yksi ryhmä tutki virpomista ja siihen liittyviä mielikuvia ja asioita. 

- Toinen ryhmä pohti pääsiäisen ruokia.

- Kolmas ryhmä tutkaili, millaisia koristeita pääsiäiseen kuulu. 

- Neljäs ryhmä etsi tietoa pääsiäisen perinteistä ja siitä, miten muissa maissa pääsiäistä vietetään.        

- Viides ryhmä teki tutkimusta pääsiäiseen liittyvistä tipuista ja pupuista. 

Ryhmät työskentelivät melko itsenäisesti ja saivat keskenään päättää, miten jakavat työt ryhmässä  ja kuka etsii mitäkin tietoa. Kävimme yhdessä ensin läpi tiedonhakua ja Internetistä haettavan tiedon luotettavuutta. Annoin oppilaille raamit ja kerroin, koska työn pitää olla valmis. Kaikki ryhmät lähtivät innolla tiedonhakuun ja jokainen ryhmä esitteli kiirastorstaina omat aikaansaannoksensa.

Uskonto: Uskontotunneilla kävimme läpi pääsiäisen tapahtumat näytelmien avulla. Jokainen ryhmä sai johonkin pääsiäisen päivään liittyvän tekstipätkän, joista heidän piti työstää still-kuva. Yksi ryhmästä toimi kertojana. Muut oppilaat istuivat katsomossa ja laittoivat silmät kiinni kuvan muodostamisen ajaksi. Kun kuva oli valmis, oppilaat siirtyivät ajassa taaksepäin ja näkivät edessään valokuvan pääsiäisen tapahtumista ja kuulivat kertojan kertovan pääsiäistarinaa. Kun kaikki kuvat oli katsottu, oppilaiden piti vielä piirtää sarjakuva pääsiäisen tapahtumista.

Palmusunnuntai

Kiirastorstai

Pitkäperjantai

Pääsiäinen

Kokosimme tarinan vielä yhdeksi "kuvaksi" luokkamme seinälle, josta oppilaat saattoivat käydä lukemassa ja kertaamassa vielä pääsiäisen tapahtumia.

Musiikki: Musiikin tunnilla lauloimme pääsiäiskirkon lauluja ja palautimme samalla mieleen pääsiäisen tapahtumia.

Kuvataide: Harjoittelimme pointillismia ja maalasimme täplämaalaukset, joiden aiheena oli pääsiäiskukko.

MIKÄ ON SUOMEN KANSALLISSOITIN? MINKÄLAISTA ON SUOMALAINEN KANSANMUSIIKKI?

Suomi-jaksoon liittyen olemme myös musiikin tunneilla tutustuneet suomalaiseen kansanmusiikkiin. Olemme soittaneet kanteleita, tanssineet suomalaisen kansanmusiikin tahtiin ja laulaneet ja soittaneet suomalaisia lauluja. Olemme tutustuneet teema-tunneilla Suomen maisema-alueisiin ja musiikin tunneilla käyneet läpi lauluja, jotka jollain tavalla liittyvät näihin alueisiin. Opettelimme viisi erilaista kansantanssia ja oppilaat olivat tosi taitavia ja innokkaita tanssijoita. Pidimme lopuksi "Tanssii tähtien kanssa - kisan", jossa oppilaat esittelivät kansantanssitaitojaan parinsa kanssa.

 

MINKÄLAISIA MAISEMA-ALUEITA SUOMESTA LÖYTYY?

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja siksi kasvillisuus, maiseman muodot ja vedet vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Lähdimme tutustumaan Suomen maisema-alueisiin ryhmätöiden avulla. Jokainen ryhmä sai itselleen eri maisema-alueen.

Ryhmien ohjeena oli:

- Otsikoida työ
- Rajata ja värittää maisema-alue karttaan
- Merkitä karttaan maisema-alueen keskeinen nimistö
- Piirtää ja kertoa, millainen on maisema-alueen luonto: minkälaista kasvillisuutta ja eläimistöä alueelta löytyy
- Kertoa muuta mielenkiintoista tietoa esim. alueen elinkeinoista

Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi esitelmän pitoon liittyviä tärkeitä asioita ja oppilaat saivat harjoitella omaa esitelmäänsä.

Oppilaat esittelivät valmiit työt toisilleen ja muut oppilaat saivat esittää kysymyksiä ja kommentteja.

Olin todella tyytyväinen oppilaiden työskentelyyn. Tämä oli heidän ensimmäinen esitelmänsä ja kaikki ryhmät suoriutuivat todella mallikkaasti.

MITÄ MINULLE JÄI MIELEEN? KARTTA-JAKSON KERTAUS

Kertasimme karttajakson pistetyöskentelyn avulla. Olin jakanut luokan kuuteen eri pisteeseen. Tunnin aluksi kävimme pisteet yhdessä läpi.


1. Muovaile Suomi


Oppilaat saivat opettajalta muovailuvahaa ja Suomen kartan. Oppilaiden piti päällystää Suomen kartta muovailuvahalla Suomen pinnanmuotoja ja kartan värejä mukaillen.

 

2. Tutkimme rannan muotoja

Oppilaat saivat matalareunaisen laatikon, jonka pohjalle oli laitettu sininen paperi kuvaamaan vettä. Oppilaiden piti tehdä mullasta järveen niemiä, lahtia, salmia, luotoja ja kannaksia ja nimetä paikat myös tehtävämonisteeseen.



3. Rosvo ja poliisi-peli

Tämän pelin avulla harjoiteltiin opasruudukon käyttöä. Molemmilla oppilailla oli pelilaudat, joissa oli ruudukko. Kummankin oppilaan piti sijoittaa neljään ruutuun rosvomerkki. Tämän jälkeen oppilaat sanoivat vuorotellen sen ruudun tunnuksen, jossa arvelivat kaverinsa rosvon piileskelevän. Jos oppilas osui rosvoruutuun, hän sai viedä kaverinsa rosvon vangiksi. Voittaja oli se, joka löysi ensin kaikki neljä rosvoa. 

4. Ilmansuuntapeli

Oppilaat pelasivat ilmansuuntapeliä, jossa heidän piti liikkua ilmansuuntahyrrän osoittamaan suuntaan ja samalla kerrata ilmansuuntia.



5. Kertaustehtäviä

Tällä pisteellä piti tehdä parin kanssa kirjasta kertaustehtäviä.



6. Karttapallon tutkiminen

Oppilaiden piti parinsa kanssa tutkia karttapalloa ja etsiä karttapallosta kaikki maanosat ja valtameret, päiväntasaaja, pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko.







MITÄ KARTAN VÄRIT KERTOVAT SUOMEN PINNANMUODOISTA?

Tunnin aluksi tutkimme korkeusvyöhykekarttoja ja pohdimme, mitä siinä olevat erilaiset värit voisivat kertoa. Kun olimme selvittäneet sanat alanko ja ylänkö, lähdimme tutkimaan vielä tarkemmin Suomen karttaa ja pohtimaan, millaisia pinnanmuotoja Suomesta löytyy.


Ja sitten teoriaa vielä käytännön kautta:


Ensin oppilaat valmistivat ryhmissä taikataikinaa.

Tämän jälkeen jokainen ryhmä liimasi Suomen kartan pitsalaatikon pohjaan kiinni ja ryhtyi päällystämään Suomen karttaa taikataikinalla. Ajatuksena oli saada Suomen korkeuserot konkreettisesti näkyviin. Oppilaat tekivät huolellista ja tarkkaa työtä ja vähitellen Suomen karttoja korkeuseroineen alkoi hahmottua.



Taikinoiden piti antaa kuivua, mutta jo seuraavan päivänä pääsimme maalauspuuhiin. Oppilaat tarkastelivat vielä kirjasta, miten värit näkyvät kartalla ja yhteistuumin maalasivat taikataikinasta rakentamansa kartat.

Valmiita Suomen karttoja:

LOMAN JÄLKEEN

Loman jälkeen aloitimme kevätlukukauden kaveribingolla, jossa jokaisen oppilaan piti kierrellä luokassa ja yrittää saada bingolappunsa täyteen. Oppilaiden piti mm. etsiä kaveri, joka oli istunut joulupukin sylissä, leiponut pipareita, käynyt joulukirkossa, koristellut joulukuusen jne.

Bingon jälkeen jokainen oppilas pysähtyi vielä miettimään omaa koulunkäyntiään ja tavoitteita tulevalle lukukaudelle. Oppilaat pohtivat, mikä heidän mielestään oli syksyllä koulussa ollut mukavaa, missä olivat onnistuneet hyvin syyslukukaudella, mitä asioita haluaisivat parantaa keväällä, mitä toivoisivat keväältä ja mitä toivoisivat opettajalta.