MITÄ KARTAN VÄRIT KERTOVAT SUOMEN PINNANMUODOISTA?

Tunnin aluksi tutkimme korkeusvyöhykekarttoja ja pohdimme, mitä siinä olevat erilaiset värit voisivat kertoa. Kun olimme selvittäneet sanat alanko ja ylänkö, lähdimme tutkimaan vielä tarkemmin Suomen karttaa ja pohtimaan, millaisia pinnanmuotoja Suomesta löytyy.


Ja sitten teoriaa vielä käytännön kautta:


Ensin oppilaat valmistivat ryhmissä taikataikinaa.

Tämän jälkeen jokainen ryhmä liimasi Suomen kartan pitsalaatikon pohjaan kiinni ja ryhtyi päällystämään Suomen karttaa taikataikinalla. Ajatuksena oli saada Suomen korkeuserot konkreettisesti näkyviin. Oppilaat tekivät huolellista ja tarkkaa työtä ja vähitellen Suomen karttoja korkeuseroineen alkoi hahmottua.



Taikinoiden piti antaa kuivua, mutta jo seuraavan päivänä pääsimme maalauspuuhiin. Oppilaat tarkastelivat vielä kirjasta, miten värit näkyvät kartalla ja yhteistuumin maalasivat taikataikinasta rakentamansa kartat.

Valmiita Suomen karttoja:

LOMAN JÄLKEEN

Loman jälkeen aloitimme kevätlukukauden kaveribingolla, jossa jokaisen oppilaan piti kierrellä luokassa ja yrittää saada bingolappunsa täyteen. Oppilaiden piti mm. etsiä kaveri, joka oli istunut joulupukin sylissä, leiponut pipareita, käynyt joulukirkossa, koristellut joulukuusen jne.

Bingon jälkeen jokainen oppilas pysähtyi vielä miettimään omaa koulunkäyntiään ja tavoitteita tulevalle lukukaudelle. Oppilaat pohtivat, mikä heidän mielestään oli syksyllä koulussa ollut mukavaa, missä olivat onnistuneet hyvin syyslukukaudella, mitä asioita haluaisivat parantaa keväällä, mitä toivoisivat keväältä ja mitä toivoisivat opettajalta.



JOULU SAAPUU JOKAISELLE

Aloitimme jouluun valmistautumisen askartelemalla oman joulukalenterin: hyvän mielen joulukalenterin. Jokainen oppilas sai paperin, jonka yläreunaan kirjoitti isolla oman nimensä. Tämän jälkeen paperit annettiin eteenpäin ja jokainen oppilas kirjoitti jonkin kehun tai kannustuksen jokaisen luokkakaverinsa lappuun.

Oppilaat eivät saaneet nähdä omia lappujaan vaan ope keräsi kaikkien laput ja laittoi ne kirjekuoreen. Tämän jälkeen kirjekuoret ripustettiin luokan seinällä olevaan pyykkipoikaketjuun, josta jokainen oppilas sai hakea oman kehukuorensa vuoropäivinä.



Meidän luokkamme järjesti suuren itsenäisyyspäivän juhlan ja valmistauduimme juhlaan myös leipomalla pipareita juhlavieraille. Jännitystä leipomispuuhaan toi kesken piparinleivonnan huutava pallopilli. Muutamat muiden luokkien oppilaat ehtivät jo luulla, että 3A-luokan joulupiparit olivat palaneet uunissa, vaikka kyseessä olikin meidän koulumme paloharjoitus

Askartelimme myös joulukortteja, jotka myytiin suurissa joulumyyjäisissä vanhempaintoimikunnan pöydässä.



MISSÄ SUOMI SIJAITSEE?

Oman kotiseutumme tarkastelusta siirryimme tarkastelemaan Suomea. Oppilaat saivat lapun, jossa oli erilaisia väittämiä. Kävimme väittämät yhdessä läpi, minkä jälkeen oppilaat katsoivat videon, jossa kaksi poikaa esittelivät karttapalloa. Oppilaiden piti selvittää videon avulla, pitivätkö lapun väittämät paikkaansa.


Tämän jälkeen oppilaat tutkivat maailmankarttaa ja selvittivät vielä tarkemmin, missä Suomi sijaitsee ja minkälaisiin maanosiin maapallo on jaettu.

MILTÄ MINUN KOTISEUTUNI NÄYTTÄÄ KARTALLA?

Seuraavaksi tutkimme oman kotiseutumme opaskarttaa, josta oppilaat saivat etsiä heille tuttuja paikkoja.

Jokainen oppilas kävi laittamassa oman kotinsa kohdalle merkin luokan seinällä olevaan karttaan.

Tutustuimme kotiseutuumme myös maanmittauslaitoksen karttapalvelun avulla. Karttapalvelussa oppilaat pääsivät näkemään oman kotinsa sekä maastokartasta että ilmakuvasta.