TEETÄ JA TEATTERIA

Perjantaina saimme tuttuun tyyliin nauttia oppilaiden teatteriesityksestä. Tämänkertainen esitys oli nimeltään: Pelottava metsä, joka ei ollutkaan pelottava.

Oppilaita on pitkään pohdituttanut luokan takapöydällä oleva teepannu. 

Perjantaina lukutunnilla arvoitus ratkesi. Lukutaito on on yksi tärkeimmistä peruskoulussa opittavista taidoista ja siksi opettajana haluan nostaa sen erityisesti esille: haluan tehdä lukukokemuksesta mielyttävän ja ikimuistoisen hetken, jolloin kirjojen ääreen on aina ihana palata. Oppilaat saivat valita itselleen mieleisensä paikan, asennon ja kirjan ja nautiskella kupposen kuumaa teetä kirjan lukemisen ohessa.

ONKO KIVI KUOLLUT? MITÄ OSIA KASVEILLA ON?

Uutena teemana meillä on kotiseudun kasvit. Tunnin aluksi oppilaat saivat pohdittavakseen kysymyksen: "Onko kivi kuollut?". Vastausta lähdettiin etsimään tutustumalla elottomaan ja elolliseen luontoon.

Ensin oppilaat saivat ryhmissä luokitella opelta saamiaan kuvia. Tehtävänä oli miettiä, millä perusteella ne voisi jakaa kahteen ryhmään. Tosi nopeasti oppilaat hoksasivat, että kuvat voitiin jakaa ryhmiin sen mukaan, onko niissä oleva asia osa elollista vai elotonta luontoa.

 











Pohdimme yhdessä vielä, mikä erottaa elollisen ja elottoman luonnon toisistaan ja tämän jälkeen oppilaat saivat lähteä ulos metsästämään elolliseen ja elottomaan luontoon kuuluvia asioita. Jokaisen parin tehtävänä oli piirtää viisi elolliseen luontoon kuluvaa asiaa ja viisi elottomaan luontoon kuuluvaa asiaa. Oppilaat onnistuivatkin tässä tehtävässään hienosti.

Ulkona leikimme myös elollinen - eloton - leikkiä. Leikin aluksi määrittelimme kolme erillistä aluetta. Tämän jälkeen sovimme, mikä kolmesta alueesta on elollinen, mikä eloton ja mikä ei kuulu luontoon lainkaan. Opettaja sanoi erilaisia asioita ja oppilaiden oli pääteltävä, kuuluivatko ne elolliseen luontoon, elottomaan luontoon vai ei kumpaankaan näistä ja sitten juostava kyseiselle alueelle mahdollisimman nopeasti.

Kun olimme selvittäneet, mitä asioita kuuluu elottomaan ja elolliseen luontoon ja voiko kivi olla kuollut, jatkoimme elollisen luonnon tarkkailua. Jokainen oppilas sai koulun pihalta valita itselleen oman puun. Oppilaan tehtävä oli antaa puulle nimi, piirtää sen rungon muotoja paperille, haistella puun tuoksua, istua puun alla ja kuunnella, mitä ääniä puun ympäriltä kuuluu. Jokainen oppilas otti myös itselleen puusta lehden, jonka liitti osaksi oma puu - tutkimustaan. Ajatuksenamme on, että omaa puuta seurataan ympäri vuoden.

Seuraavana päivänä jatkoimme aiheen käsittelyä pohtimalla, minkälainen on kunkin oppilaan lempipiha ja mitä kasveja siellä kasvaa. Jokainen sai kertoa parilleen mielipiteitään, ja ajatustenvaihdon jälkeen  lähdimme ulos tutkimaan koulun pihaa ja sen kasveja. Jokaisen oppilaan
piti etsiä itselleen kukkiva kasvi. Tämän jälkeen oppilaiden piti omassa luokassa tutkia, mitä eri osia he löytävät kasvistaan ja löytyykö parin kasvista samanlaisia osia.

Oppilaat havaitsivat, että kasveista löytyy juuri, varsi, lehdet ja kukka.  Jokainen oppilas teki löytämästään kasvista vielä kasvinäytteen, johon he liittivät tiedot kasvin löytöpaikasta, kasvin nimen, löytöpäivän ja löytäjän nimen. Näin saimme kasvinäytteestä tieteellisesti arvokkaan. Kasvi laitettiin pahvin päälle ja tiedot kirjattiin pahviin ja päälle laitettiin vielä kontaktimuovi. 

Oppilaat jäivät pohtimaan, mihin ihmeeseen kasvi kaikkia näitä osiaan tarvitsee. Seuraavaksi jatkammekin kasvin eri osien tarkempaa tutkimista ja tarkastelua.

MITEN LIIKENTEESSÄ PITÄÄ TOIMIA JA MITEN LIIKUN PYÖRÄLLÄ TURVALLISESTI?

Tämän kouluviikon teemana meillä oli liikenne. Tiistaina pohdimme ja tutkimme yhdessä liikennesääntöjä turvapupun avustuksella. Lajittelimme liikennemerkkejä ryhmissä ja pohdimme, miksi merkit ovat erivärisiä- ja muotoisia. Kävimme myös ulkona testaamassa koulun liikennepuistoa, jossa oppilaat saivat  juosta ympäri puistoa liikennesääntöjä noudattaen. Tämän jälkeen jokainen sai itselleen toisesta oppilaasta robotin, jota piti ohjata olkapäästä painelemalla. Testasimme vielä reaktionopeutta ja sitä, miten vauhti vaikuttaa jarrutusmatkaan.

Keskiviikkona tutustuimme pyöräilyyn liittyviin sääntöihin. Puhuimme paljon siitä, miten tärkeää on käyttää kypärää. Opettelimme pyöräilykypärän säätämistä: katsoimme ensin videon ja sen jälkeen jokainen sai parin kanssa harjoitella, miten kypärä säädetään päähän sopivaksi.


Pyöräilykypärän tärkeyttä havainnollistettiin vielä kanamunakokeella: kanamuna laitettiin muovipussin sisään ja tiputettiin lattialle. Kananmunan kuori meni tietysti rikki. Tämän jälkeen kananmunalle puettiin sopiva kypärä. Kun kananmuna tiputettiin nyt maahan, se säilyi ehjänä - kypärä suojasi sitä.

Liikuntatunnilla oppilaiden piti päästä tekemään polkupyörilleen katsastus ja tämän jälkeen oli tarkoitus testata koulumme liikennepuistoa pyörillä ja polkuautoilla ajellen. Oppilaiden harmiksi vesisade esti suunnitelmat ja katsastusta jouduttiin siirtämään viikolla eteenpäin.

Äidinkielen tunnilla oppilaat pääsivät kirjoittamaan tarinaa pyöräretkestä. Monella olikin mukavia muistoja yhteisestä retkestä ystävien tai perheenjäsenten kanssa.

Aikaisemmin viikolla pohdimme, miten liikennemerkkejä voisi luokitella ja kuvaamataidon tunnilla palasimme vielä tähän aiheeseen. Jokainen oppilas sai suunnitella liikennemerkin, jonka voisi laittaa luokkamme seinälle ohjeeksi. Oppilaat saivat valita tekevätkö varoitusmerkin, määräysmerkin vai kieltomerkin. Kylläpä tulikin hauskoja merkkejä ja oppilaat jaksoivat oikein keskittyneesti työskennellä merkkiensä parissa. Liikennemerkkien parissa jatketaan vielä ensi viikolla. Tässä kuitenkin jo yksi valmistunut:

Onneksi seuraavalla viikolla sää suosi ja oppilaat pääsivät testaamaan liikennepuistoa. Hienosti oli liikennesäännöt opittu!





NUKKETEATTERIA

Meidän luokassa saadaan viikoittain nauttia teatterista, kun jokainen järjestäjäpari vuorollaan harjoittelee keppinukeilla näytelmän. Oppilaat saavat itse käsikirjoittaa ja ohjata oman näytelmän, jota muu luokka pääsee katsomaan aina perjantain äidinkielen tunnilla. Tämän viikon järjestäjät olivat valmistelleet näytelmän, jonka nimi oli: "Aina ei saa kaikkea". Yleisö jaksoi hiiren hiljaa ja keskittyneesti seurata, mitä tapahtui prinsessalle, joka aina halusi kaiken.

MEIDÄN LUOKAN SÄÄNNÖT

Jotta jokaisella on hyvä ja turvallinen olo koulussa, on tärkeää, että yhdessä laaditaan sääntöjä, joita jokainen luokan oppilas sitoutuu noudattamaan.


Meidän luokan säännöt laadittiin seuraavalla tavalla:


Aluksi ope luki oppilaille tarinan Hölmölästä, paikasta, missä mikään ei toiminut, koska kukaan ei noudattanut mitään sääntöjä tai ohjeita. Tarinaa kuunnellessaan oppilaiden piti viitata aina, kun kuulivat jotakin hölmöä tai kurjaa. Tarinan jälkeen oppilaat saivat ryhmissä purkaa kuulemaansa tekstiä ja pohtia, mitä kaikkea Hölmölässä tapahtui.


Tämän jälkeen oppilaat kirjoittivat ryhmissään viisi sääntöä, joita noudattamalla kaikilla olisi hyvä olla eikä meidän koulusta tulisi Hölmölän kaltaista paikkaa. Opettaja keräsi ryhmien kirjoittamat säännöt ja jakoi jokaiselle ryhmälle jonkun toisen ryhmän kirjaamat säännöt. Ryhmien piti valita toisen ryhmän kirjoittamista säännöistä heidän mielestään tärkein ja näistä tärkeimmiksi valituista säännöistä muodostuivat meidän luokan säännöt.


Kun säännöt kirjattiin ylös, jokainen ryhmä sai vielä suunnitella niistä still-kuvan. Ope valokuvasi still-kuvat ja ne laitettiin luokan seinälle. Lopuksi jokainen oppilas piirsi  kuvan omasta kädestään ja se liimattiin sääntötauluun kiinni. Näin jokainen oppilas sitoutui noudattamaan meidän luokan yhteisiä sääntöjä.




Tässä ovat meidän luokan säännöt:

Otan kaikki mukaan leikkeihin.

Kuuntelen ja noudatan annettuja ohjeita.

Olen kaikkien kaveri.

Liikun rauhallisesti paikasta toiseen.

Puhun kauniisti toisille.

ENSIMMÄISTEN KOULUPÄIVIEN TUNNELMIA

Torstaina 11.8. 2016 kouluun saapui iloinen joukko 3.-luokan oppilaita. Oppilaita ja opeakin taisi hiukan jännittää, mutta pian iloinen puheensorina täytti luokan.

Aloitimme tunnin aamujumpalla:

Mene kyykkyyn tai ylös riippuen siitä, mitä mieltä olet asiasta. Jos olet samaa mieltä, kurota ylös varpaillesi ja jos olet eri mieltä, mene kyykkyyn.
1. Kesälomalla oli tosi mukavaa.
2. Tulin mielelläni kouluun tänä aamuna.
3. Minua jännitti tulla kouluun.
4. Tykkään tehdä paljon läksyjä.
5. Voin itse vaikuttaa siihen, miten minulla koulussa sujuu.
6. Matematiikka on lempiaineeni.
7. Haluan oppia uusia asioita.
8. On kiva olla kolmasluokkalainen.

Aamujumpan jälkeen oppilaat esittäytyivät ja jokainen sai kertoa kesäkuulumisiaan. Sen jälkeen oppilaat lähtivät liikkumaan musiikin tahtiin. Aina kun musiikki pysähtyi, antoi opettaja uuden tervehtimistavan, jolla piti lähimpänä olevaa luokkakaveria moikata ja samalla kertoa itsestään jokin asia. Oppilaat sanoivat toisilleen varvaspäivää, kyynärpääpäivää, sormipäivää, peppupäivää jne. Tervehtimisleikin jälkeen pelasimme luokkakaveribingoa, jossa oppilaat täyttivät bingoruudukkoa kyselemällä luokkatovereiltaan erilaisia asioita.

Oppilaat pääsivät myös pohtimaan, mikä oli 2.-luokalla parasta, mitä haluaisivat oppia kolmannella luokalla, mikä jännittää ja mistä haaveilee.

Ope oli hiukan tuumaillut, että kirjoja jaettaisiin vasta perjantaina, mutta oppilaiden into saada uudet kirjat oli kova - pitihän open siis jakaa oppilaille 3.-luokan kirjoja.

Viimeisellä oppitunnilla puhuimme siitä, mitä hyvään koulumenestykseen tarvitaan. Jokainen sai olla huippukokki ja sekoittaa itselleen open antaman reseptin mukaan koulumenestyspussin.

Hyvän koulumenestyksen resepti oli seuraavanlainen:

1 kauhallinen oppimisen iloa

1 lusikallinen uteliaisuutta    

2 palaa mielikuvitusta

1 mitallinen yhteistyötä

1 lusikallinen sisua

Ripaus kärsivällisyyttä

Hyppysellinen ahkeruutta  

Kun jokainen oppilas oli sekoittanut menestysreseptin ainekset keskenään, pussi suljettiin ja  jokainen oppilas valokuvattiin menestyspussin kanssa.

Koulumenestyspussista saa nauttia tarpeen tullen.

Perjantaina 12.8.2016 jatkoimme ryhmäytymisharjoitusten merkeissä. Teimme oppilaiden kanssa narusta "hämähäkinverkon" ja pohdimme sitä, mitä tapahtuu, jos joku oppilaista päästää verkosta irti. Jokainen oppilas on tärkeä ja arvokas ja jokaisella oppilaalla on oma paikkansa meidän luokassamme. Jos joku oppilaista päästäisi verkosta irti, koko verkko menisi pilalle - jokaista oppilasta tarvitaan.

Leikimme myös leikkiä, jossa oppilaat pääsivät näkemään, mitä yhteistä heillä on kenenkin kanssa. Oppilaat istuivat piirissä lattialla selkä piirin keskustaan päin. Opettaja sanoi erilaisia asioita esim. käyn mielelläni metsässä. Kaikki, jotka pitivät samasta asiasta kääntyivät ympäri ja näkivät samalla, ketkä muut olivat samaa mieltä heidän kanssaan.



Opella oli mukana myös tarina 3.-luokasta ja sen mahtavista oppilaista ja uusista opettajista. Oppilaiden tehtävänä oli auttaa opettajaa saamaan tarina kuntoon, sillä siitä puuttui paljon sanoja. Oppilaat saivat vuorotellen sanoa opettajalle sanan, joka vastasi kysymykseen, millainen jokin tai joku on. Voi sitä naurun määrää, kun tarina luettiin ääneen ja saatiin selville, että joku uusista opettajista oli tosi karvainen ja toinen tosi vihainen ja isonenäinen.



Viimeisellä tunnilla oppilaat saivat pohtia, minkälaisia kolmasluokkalaisia he ovat ja minkälaisia taitoja heillä on ja mitä pitäisi vielä harjoitella.

Ensimmäinen kouluviikko oli lyhyt - vain kaksi päivää,  ja oppilaat pääsivätkin heti toisen koulupäivän jälkeen viikonlopun viettoon.

Ope ainakin jäi innolla odottamaan uutta kouluviikkoa!

TERVETULOA OPINTIELLE

Koulutieni aloitan
repun selkään pujotan,
kotiväelle vilkutan,
paljon uutta oivallan.

Meidän luokan seinällä,
tärkeitä on sääntöjä.
Turvallisin mielin me
niistä kiinni pidämme.

Olet kiva kaveri,
sanon "kiitos", "anteeksi".
"Ole hyvä", "huomenta"
ilahduttaa toisia.

Kysyvä ei eksy tieltä
jokin jos vain painaa mieltä,
aikuiselle kerron sen,
murheen ison, pikkuisen.

Innostusta, taitoa,
ihmetystä aitoa
reppuni on pullollaan.
Joko kouluun tulla saan?

(Johanna Puolakanaho)