Ensimmäisenä tehtävänä oli löytää itselleen halipuu: puu, joka olisi juuri oikean mittainen halimista varten. Jokainen oppilas löysi itselleen sopivan puun ja aamuhalit tuli annettua.
Halimisen jälkeen pysähdyimme kuuntelemaan metsän ääniä. Jotta kuuloaisti herkistyisi kuulemaan pienimmätkin metsän äänet, jokaisen oppilaan piti etsiä itselleen rauhallinen paikka ja sulkea silmänsä. Näin huomattiin, että metsästä kuuluu vaikka mitä ääniä, kun vain pysähtyy kuuntelemaan.
Seuraavaksi oppilaat saivat pareittain munakennon, jonka kanteen oli liimattu kuvia metsästä löytyvistä asioista. Oppilaiden piti pareittain lähteä tutkimusmatkalle etsimään ja keräämään pyydettyjä asioita.
Oppilaat olivatkin tarkkaavaisia ja löysivät hyvin metsän ihmeitä. Kuusenkäpy oli ainoa asia, joka tuotti hankaluuksia, mutta yhden parin onnistui sellainenkin löytää.
Seuraavaksi oli hajuaistin vuoro. Jokainen oppilas sai pienen purkin, johon piti etsiä jokin tuoksunäyte. Metsä tuoksuu ihanalle ja sieltä löytyy vaikka mitä erilaisia tuoksuja. Purkit saatiinkin tuoksuja täyteen ja sitten niitä vielä tuoksuteltiin yhdessä ringissä.
Viimeisenä tehtävänä oli ihastella syksyisen metsän värejä. Ope jakoi oppilaille värikartat ja oppilaiden piti pareittain etsiä kaikki värikartan värit luonosta. Samalla oppilaat saivat kerätä marjoja.
Metsäretkellä aika juoksi joutuisasti, ja kun tuli kehotus lähteä kohti koulua, kuuluikin pettyneitä huokauksia. Kyllä metsässä ja luonnossa liikkuminen on ihanaa ja rentouttavaa!
Seuraavana päivänä teimme poimimistamme marjoista kahta erilaista rahkaa: kuningatarrahkaa ja vaniljarahkaa.
Kylläpä maistuikin hyvältä, nam!