MILTÄ SYKSYINEN METSÄ TUOKSUU, KUULOSTAA JA NÄYTTÄÄ?

Lähdimme tänään kotiseudun kasvit - teeman päätteeksi metsäretkelle. Ajatuksena oli, että havainnoisimme luontoa eri aistein. Sää metsäretkelle oli oikein mainio - raikas syysaamu. Oppilaat lähtivät reippain mielin tarpomaan kohti läheistä pururataa.

Ensimmäisenä tehtävänä oli löytää itselleen halipuu: puu, joka olisi juuri oikean mittainen halimista varten. Jokainen oppilas löysi itselleen sopivan puun ja aamuhalit tuli annettua.

Halimisen jälkeen pysähdyimme kuuntelemaan metsän ääniä. Jotta kuuloaisti herkistyisi kuulemaan pienimmätkin metsän äänet, jokaisen oppilaan piti etsiä itselleen rauhallinen paikka ja sulkea silmänsä. Näin huomattiin, että metsästä kuuluu vaikka mitä ääniä, kun vain pysähtyy kuuntelemaan. 

Seuraavaksi oppilaat saivat pareittain munakennon, jonka kanteen oli liimattu kuvia metsästä löytyvistä asioista. Oppilaiden piti pareittain lähteä tutkimusmatkalle etsimään ja keräämään pyydettyjä asioita.

Oppilaat olivatkin tarkkaavaisia ja löysivät hyvin metsän ihmeitä. Kuusenkäpy oli ainoa asia, joka tuotti hankaluuksia, mutta yhden parin onnistui sellainenkin löytää.

Seuraavaksi oli hajuaistin vuoro. Jokainen oppilas sai pienen purkin, johon piti etsiä jokin tuoksunäyte. Metsä tuoksuu ihanalle ja sieltä löytyy vaikka mitä erilaisia tuoksuja. Purkit saatiinkin tuoksuja täyteen ja sitten niitä vielä tuoksuteltiin yhdessä ringissä.

Viimeisenä tehtävänä oli ihastella syksyisen metsän värejä. Ope jakoi oppilaille värikartat ja oppilaiden piti pareittain etsiä kaikki värikartan värit luonosta. Samalla oppilaat saivat kerätä marjoja.

Metsäretkellä aika juoksi joutuisasti, ja kun tuli kehotus lähteä kohti koulua, kuuluikin pettyneitä huokauksia. Kyllä metsässä ja luonnossa liikkuminen on ihanaa ja rentouttavaa!

Seuraavana päivänä teimme poimimistamme marjoista kahta erilaista rahkaa: kuningatarrahkaa ja vaniljarahkaa. 

 

Kylläpä maistuikin hyvältä, nam!

 

 

MITEN KASVIT VALMISTAUTUVAT TALVEEN JA SELVIÄVÄT TALVEN YLI?

Kotiseudun kasvit -teema alkaa olla päätöksessä ja viimeisenä aiheena meillä oli kasvien talveen valmistautuminen. Virittäydyimme aiheeseen täydentämällä syksyaiheisia lauseita, jonka jälkeen siirryimme pohtimaan kasvien talvea. Kertasimme oppilaiden kanssa, mitä kasvit tarvitsevat elääkseen ja mietimme, mitä niistä kasvit eivät saa talvella. Oppilaat hoksasivat hyvin pian, että lämpöä ei talvella ole riittävästi ja myös veden saanti on talvella mahdotonta maan ollessa jäässä. Tutkimme tätä asiaa vielä oppilaiden kanssa ja kaksi oppilasta pääsi kokeilemaan kasvina olemista. Toinen oppilaista oli kasvi kesällä ja toinen kasvi talvella. Molemmilla oli edessään mukit ja pillit. Kasvit imevät vettä maasta juurillaan (oppilaiden piti imeä pillillä). Talvella maa on jäässä, joten kasvit eivät pysty ottamaan vettä (toisen oppilaan mukissa oli vettä ja toisen oppilaan mukissa oli jääpaloja).

Pohdimme yhdessä sitä, miten kasvit sitten oikein selviävät talven yli, jos kerran elinehdot eivät täyty talvella. Ope oli tuonut luokkaan erilaisia kasvien "talvehtimiskeinoja", joita oppilaat pääsivät tutkimaan luupeilla. Maavarsi, kävyt, erilaiset siemenet ja kukkasipulit olivat mielenkiintoista tarkasteltavaa.

YHTEEN-JA VÄHENNYSLASKUA

Ensimmäinen matematiikan jakso on saatu päätökseen ja jakson lopuksi oppilaat saivat kerrata oppimiaan asioita matikkapelien avustuksella. Kylläpä sujuikin hienosti yhteen - ja vähennyslasku allekkain.

MITÄ KASVIT TARVITSEVAT ELÄÄKSEEN?

Kotiseudun kasvit teeman merkeissä jatkoimme myös tällä viikolla. Tutkimme kasvien kasvamista ja pohdimme, mitä kasvit tarvitsevat elääkseen. Aloitimme tunnin ryhmäkeskustelulla, jossa oppilaat saivat listata asioita, joita ilman he eivät voisi elää. Oppilaat olivat tosi nohevia ja keksivät lähes kaikki asiat, joita eliöt tarvitsevat elääkseen. Ope oli oikein tyytyväinen myös siihen, että kukaan ei ilmoittanut tarvitsevansa elääkseen esimerkiksi pleikkaria tai kännykkää :).

Saimme koottua yhdessä listan eliöiden elinehdoista:
Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen vettä, ravintoa, lämpöä, valoa, ilmaa ja suojaa epäedullista säätä ja vihollista vastaan.

Näitä asioita silmällä pitäen oppilaat pääsivätkin tosi toimiin. Jokainen oppilas sai itselleen pussin. Pussin pohjalle laitettiin multaa ja sinne istutettiin ruusupavun siemen. Multaa kasteltiin ja pussit teipattiin kiinni ikkunaan. Näin saatiin aikaan pienoiskasvihuoneet. Nyt jokaisen oppilaan pitää muistaa hoitaa kasviaan ja seurata kasvin kasvamista. Saapas nähdä, koska siemenet alkavat itää ja taimet kasvaa.

NAURAVA MUNA

Äidinkielen tunneilla olemme tutustuneet vokaaleihin ja konsonantteihin, pitkään vokaaliin, diftongiin, kaksoiskonsonanttiin ja äng-äänteeseen. Tällä viikolla pääsimme harjoittelemaan näitä taitoja myös nauravan munan kanssa. Opettaja antoi oppilaille erilaisia ohjeita:
- Sano sana, josta löytyy diftongi.
- Sano sana, joka alkaa vokaalilla.
- Sano sana, jossa on äng-äänne.
Oppilaat sanoivat sanoja ja muna kiersi ringissä oppilaalta toiselle. Muna nauroi aina sattumanvaraisesti ja se oppilas, jonka kohdalla muna alkoi nauraa, sai luetella muiden avustama kaikki vokaalit.



Oppilailla taisi olla yhtä hauskaa kuin nauravalla munalla.

MITEN PIHAKASVIT KESTÄVÄT TALLAAMISTA?

Kotiseudun kasvit teema jatkui pihakasvien tutkimisella. Luokassa pohdimme ensin, millaisia kasveja pihassa kasvaa verrattuna esimerkiksi tienvarren kasveihin. Oppilaat saivat tehtäväkseen etsiä koulun pihasta kolme pihakasvia ja koulun vieressä olevalta alueelta muita kasveja. Oppilaiden piti mitata kasvien korkeus, tutkia varren sitkeyttä taittelemalla vartta ja astumalla sen päälle. Tämän jälkeen oppilaiden piti kirjata havainnot  taulukkoon.

Tutkimusretken jälkeen palasimme luokkaan, jossa purimme tutkimustuloksia ja havaitsimme, että pihan kasvit ovat matalia, niillä on sitkeä varsi, joten ne kestävät hyvin tallaamista ja niiden lehtien pinta on usein pieni ja vahamainen, joten ne kestävät hyvin auringonvaloa.


Oppilaat saivat  kotitehtäväkseen kasvien bongausmonisteen: tehtävänä oli tutkia, mitä kasveja heidän kotimatkansa varrelta tai heidän kotipihastaan löytyy.

Seuraavalla tunnilla oppilaat esittelivät, mitä kasveja olivat bonganneet kotipihaltaan. Tämän jälkeen oppilaat saivat vielä harjoitella kasvien nimiä leikin avulla. Jokainen oppilas sai kasvikortin, jonka toisella puolella oli kasvin nimi ja toisella puolella oli kuva kasvista. Oppilaat kiertelivät luokassa ja kohdatessaan toisen oppilaan heidän piti arvuutella kaverin kortissa olevan kasvin nimeä. Kun oppilas osasi kertoa oikean nimen, kuvia vaihdettiin ja matkaa jatkettiin.

MIHIN KASVI TARVITSEE LEHTIÄ?

Kasvin juurien ja varren tehtävää ratkoimme edellisellä viikolla ja seuraavaksi pohdimme kasvien lehtien tehtäviä. Yhteyttäminen on melko hankala asia, joten lähestyimme sitä draaman kautta. Halukkaat oppilaat saivat tulla näyttelijöiksi ja kohta meillä olikin estradilla kasvi, aurinko, hiilidioksidi, happi, sokeri ja vesi. Näyttelijät eläytyivät rooleihinsa hienosti ja näytelmää nimeltä Yhteyttäminen esitettiin useita kertoja, koska kaikki tietysti halusivat päästä lavalle.

Yhteyttämisen myötä kaikki kasvin osat ja niiden tehtävät oli käyty läpi, ja niinpä lähdimme vielä ulos kertaamaan asioita. Koulun pihaan oli piirretty iso kasvi. Ope huusi erilaisia kasvin osiin liittyviä tehtäviä, kuten täällä tapahtuu yhteyttäminen, jolloin oppilaiden oli nopeasti juostava sen kasvin osan päälle seisomaan, johon kyseinen tehtävä liittyi.

LAINAAMISTA JA HERKUTTELUA

Maanantaina oli meidän luokkamme vanhempainilta, ja päätimme lasten kanssa leipoa vanhemmille hiukan herkkuja. Oppilaat saivat kolmen hengen ryhmissä tulla open kanssa leivontapuuhin. Leivontavuoroaan odottavat oppilaat pääsivät sillä aikaa kirjoittamaan vanhemmilleen kirjeitä.

 Leipojat olivat varsinaisia mestarikokkeja ja herkullisia piirakoita syntyi alta aikayksikön.

Tokihan omatekemää piirakkaa piti päästä myös maistamaan, ja niinpä oppilaat saivat matematiikan tunnilla herkutella omenapiirakalla ja vaniljakastikkeella. Lainaaminen vähennyslaskuissa onnistuikin melko näppärästi, kun välillä sai tankata herkkuja.

Vanhemmille tarkoitetut kirjeetkin saatiin päivän aikana valmiiksi ja seuraavan päivänä ilo oli suuri, kun oppilaat avasivat pulpettinsa ja huomasivat, että heidän kirjeisiinsä oli vastattu.



KUKA MINÄ OLEN?

Koko vuoden teemana meillä on tunne - ja turvataidot. Tunne - ja turvataitojen tunneilla käymme läpi tärkeitä asioita aina omasta minäkäsityksestä selviytymisrepun pakkaamiseen asti.


Tämä teema jakautuu erilaisiin jaksoihin:

• tutustuminen ja ryhmäytyminen 
• itsetuntemus ja itseluottamus
• omista asioista ja itsestä huolehtiminen
• tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja ilmaiseminen
• selviytyminen pelottavista ja turvattomista tilanteista
• ystävyys, kaveruus ja yhdessäolo
• toisista välittäminen
• taidot selvittää ristiriitatilanteita
• kiusaaminen, jne.

Aloitimme tunne- ja turvataidot jakson viime viikolla tekemällä erilaisia ryhmäytymisharjoituksia. Tällä viikolla siirryimme pohtimaan sitä, että jokainen on ainutkertainen. Oppilaat harjoittelivat hyväksymään omaa ulkonäköään ja huomaamaan oman ainutkertaisuutensa.


Ensin teimme harjoituksen, jossa oppilaat seisoivat luokan perällä rivissä. Ope sanoi erilaisia ulkonäköön liittyviä asioita, ja jos asia liittyi oppilaaseen, hänen oli otettava yksi askel eteenpäin. Tärkeää oli huomata, että kyseessä ei ollut kilpailu. Ope sanoi erilaisia asioita esimerkiksi: "Kaikki, joilla on ruskeat silmät, ottavat yhden askeleen eteenpäin". Tai "Jos sinulla on syntymämerkki, siirry yksi askel eteenpäin". Jne. Tämän jälkeen tarkastelimme sitä, miten oppilaat seisoivat eri paikoissa, vaikka kaikki olivat lähteneet liikkeelle samasta kohtaa. Havaitsimme, että jokainen meistä on erilainen!


Tämän jälkeen oppilaat saivat piirtää itsestään kuvan peilin avulla. Jokainen sai myös kirjoittaa itsestään vapaamuotoisen kertomuksen "Tällainen olen". Vanhemmatkin saivat kotitehtävän, sillä heidän piti kirjoittaa lapselleen, mitä kauniita, hauskoja, kivoja ja persoonallisia piirteitä tässä näkevät.




Ensi viikolla jatketaan: vahvistetaan itsetuntemusta ja itseluottamusta ja opitaan tiedostamaan omia vahvuuksia ja opitaan arvostamaan itseä.

MIHIN KASVI TARVITSEE VARTTA JA JUURIA?

Kotiseudun kasvit teemaan liittyen selvitimme edellisellä viikolla, että kasveilta löytyy juuri, varsi ja lehdet ja  joiltakin kasveilta myös kukka. Jatkoimme kasvien osien tarkastelua perehtymällä ensin kasvin juureen ja varteen. Oppilaat saivat tehtäväkseen etsiä pihalta kaksi erilaista kasvia ja tutkia niiden varsia ja juuria. Oppilaiden piti muun muassa selvittää, onko kasvilla puu- vai ruohovarsi, onko kasvilla pääjuuri vai hajajuuristo vai molemmat, minkä pituinen, paksuinen ja värinen varsi kasvilla on. Ahkerat luonnontutkijat tekivät hyvää ja tarkkaa tutkimustyötä ja huomasivat, että erilaisilla kasveilla voi olla hyvinkin erilaiset juuret ja varsi.




Puiden mittaamiseen käytimme apuna metrin mittaista narua, jonka avulla parien piti arvioida puun korkeus.

Leikimme pihalla myös Tunnista puu-leikkiä, jossa oppilaiden piti opettajan antamien ohjeiden mukaan juosta puun luota toiselle.

Kun olimme tutustuneet kasvien erilaisiin juuriin, menimme takaisin sisälle  pohtimaan sitä, mihin kasvi tarvitsee juuria ja vartta. Oppilaat hoksasivat hyvin, että juuri pitää kasvin kiinni maassa ja imee maasta vettä ja ravinteita. Varsi sen sijaan kohottaa kasvin lehdet valoon ja pitää kasvin pystyssä sekä kuljettaa vettä ja ravinteita kasvin muihin osiin.

Teimme myös kokeen siitä, miten varsi kuljettaa vettä ja ravinteita:

Oppilaat saivat pareittain valkoisen kukan ja pahvimukin. Oppilaiden piti hakea mukiin hiukan vettä ja opettaja tiputti mukiin pari tippaa elintarvikeväriä. Oppilaiden piti tehdä hypoteesi ja sen jälkeen seurata ja raportoida, mitä kukille tapahtuu.



Kukkiin leikattiin kunnon imupinta.

Seuraavana päivänä oppilaat riensivät innoissaan tarkastelemaan kukkia, joiden terälehtiin oli tullut punaista ja sinistä väriä - varsi oli tehnyt tehtävänsä!







Seuraavaksi lähdimme tutkimaan kasvien lehtiä. Oppilaat saivat tehtäväkseen etsiä pihalta mahdollisimman monta erilaista lehteä ja merkata paperiin löytämänsä lehdet. Luonnontutkijat kiersivät koulun pihaa nenät maassa kiinni ja tekivät havaintoja siitä, että lehtiä voi olla vaikka minkälaisia. Nopeimmat ehtivät vielä tehdä tarkemman lisätutkimuksen valitsemallaan lehdellä: millainen reuna lehdellä on, minkälainen suonisto ja väritys lehdellä on, miltä lehden pinta tuntuu, miltä lehti tuoksuu.

Vielä jäi selvittämättä, mihin kasvi lehtiä tarvitsee. Tähän aiheeseen palaamme seuraavalla viikolla!

Teemaan liittyen oppilaat tekivät kuvistyötä voikukasta. Työhön piti piirtää varsi, lehdet ja nupullaan oleva kukka, auki oleva kukka sekä haivenpallo ja värittää kuva vahaväreillä. Ensi viikolla viimeistelemme työt vielä laveeraamalla ja suolakidetekniikalla.