MITEN KÄYTÄN KARTTAA?

Edellisellä tunnilla olimme pohtineet, minkälaisia karttoja on olemassa, mihin niitä käytetään ja miten kartta oikein tehdään. Seuraavaksi tarkoituksenamme oli selvittää, mitä erilaisia merkkejä kartoista löytyy, mitä ne tarkoittavat sekä opetella opaskartan hakuruudukon käyttöä ja ilmansuuntia.

Tunnin aluksi jokainen sai suunnistuskartan karttamerkit ja oppilaiden tehtävänä oli keksiä tai arvata, mitä mikin merkki tarkoittaa. Tämän jälkeen katsoimme yhdessä oikeat vastaukset ja oppilaat täydensivät ne omiin papereihinsa. Jokainen sai myös ympyröidä merkit, jotka oli tiennyt tai arvannut oikein. Pohdimme myös sitä, miten kartta suunnataan oikein.

Tämän jälkeen opettelimme karttamerkkejä bingon avulla. Jokainen sai piirtää 16 karttamerkkiä omaan ruudukkoonsa. Kun merkit oli piirretty, alkoi opettaja luetella merkkejä ja tuttuun tapaan bingo-huutoja alkoi kuuluja tasaiseen tahtiin.

Seuraavaksi aloimme yhdessä opetella ilmansuuntia. Pääilmansuunnat olivat oppilaille tuttuja, mutta väli-ilmansuunnat olivat vieraampia. Kun olimme yhdessä käyneet ne läpi, jumppasimme luokassa ilmansuuntien mukaan ja oppilaat saivat myös ilmansuuntatehtävän, jossa piti johdattaa kettu saaliinsa luo. Lähdimme vielä ulos leikkimään ilmansuuntaleikkiä. Ulkona ope huusi eri ilmansuuntia ja oppilaiden tehtävänä oli juosta mahdollisimman nopeasti sen ilmansuuntanuolen päälle, jonka ope sanoi.

Ilmansuuntien ja karttamerkkien jälkeen siirryimme tutkimaan tarkemmin opaskarttaa ja sen hakuruudukkoa. Oppilaat oppivat tosi näppärästi hakuruudukon käytön ja kun homma oli hanskassa, oppilaat pääsivät pelaamaan Rosvo ja poliisi -peliä, jossa molemmat pelaajat yrittivät löytää toistensa rosvot hakuruudukon ruuduista kyselemällä. Kiinni jääneet rosvot vietiin tietysti vankilaan.

MINKÄLAISIA KARTTOJA ON OLEMASSA? MITEN KARTTA TEHDÄÄN?

Seuraavana teemana meillä on kartat, ja aloitimme jakson tutustumalla erilaisiin karttoihin. Aluksi oppilaat saivat kertoa omia kokemuksiaan siitä, millaisia karttoja ovat nähneet ja missä ovat karttoja nähneet tai käyttäneet.

Aloitamme jokaisen teeman itsearvioinnilla. Itsearvioinnissa oppilaat pohtivat omia tietojaan ja työskentelytaitojaan jakson aiheeseen liittyen. Jakson lopuksi oppilaat tutkivat aluksi tekemäänsä itsearviointia ja täydentävät sitä. Tämän jakson alkutehtävänä oli piirtää kartta koulun pihasta ja nimetä siihen paikat ja ilmansuunnat. Pihakartoista tulikin varsin hienoja.

Seuraavaksi oppilaat saivat nipun erilaisia karttoja: tiekartan, opaskartan, pihakartan, merikartan jne. Oppilaiden piti pienissä ryhmissä tutkia erilaisia karttoja ja pohtia, miksi ne ovat erilaisia ja mihin niitä käytetään.

Kun karttojen käyttötarkoitus selvisi, aloimme yhdessä pohtia, miten karttoja oikein tehdään. Näytin oppilaille kartan koululuokastamme ja pyysin heitä etsimään uuden paikkansa kartan perusteella. Oppilaat osasivat hyvin suunnistaa kartan perusteella ja uudet paikat löytyivät rivakasti. Yhdessä pohdimme, mistä päin luokkaa oikein katsotaan open piirtämässä kartassa. Keskustelimme siitä,  että kartta piirretään ilmakuvan perusteella. Tutkimme ilmakuvaa ja siitä piirrettyä karttaa ja havaitsimme, että karttaan ei merkitä kaikkia asioita vaan vain ne, jotka ovat oleellisia kartankäyttäjän kannalta.

Sitten oli oppilaiden vuoro harjoitella kartanpiirtäjän työtä. Sovimme yhdessä karttamerkit kynälle, kumille, viivoittimelle ja oppikirjalle. Tämän jälkeen jokainen laittoi ko. tavarat omalle pulpetilleen haluamaansa paikkaan ja piirsi kartan pulpetistaan. Tavarat sekoitettiin ja jokainen antoi kartan toiselle oppilaalle, jonka tehtävänä oli laittaa tavarat paikoilleen kartan mukaiseen järjestykseen.

Oppilaat saivat vielä kotitehtäväksi piirtää erilaisia esineitä ylhäältäpäin katsottuna sekä harjoitella kartanpiirtäjän työtä piirtämällä open antaman maiseman kartaksi.

JUMPPAKEPPITALKOOT

Isänpäivän lähestyessä teimme oppilaiden kanssa harjanvarsista upeat jumppakepit. Oppilaat saivat valmistella lahjan isälle tai muulle tärkeälle henkilölle. Ensin kepit hiottiin ja sen jälkeen oppilaat saivat maalata ne. Jumppakeppiin liitettiin myös jumppaohjelappu, jonka jokainen oppilas vielä koristeli haluamallaan tavalla.

MITÄ OSAAN - PELI

Kotiseudun eläimet - jakso on saatu päätökseen ja jakson päätteksi oppilaat pääsivät pelaamaan Mitä osaan-peliä. Lattialle oli laitettu nurinpäin lappuja ja vuorollaan jokainen oppilas sai heittää hernepussia. Oppilaan piti nostaa maasta se lappu, johon hernepussi osui. Lapuissa oli erilaisia kysymyksiä tai tehtäviä käsiteltyyn jaksoon liittyen. Kysymykseen oppilaan piti vastata itse ja muut saivat auttaa tarvittaessa. Jos lapussa oli tehtävä, koko luokan piti suorittaa se. Tehtävänä oli mm.

- Tanssi kuin hämähäkki, joka yrittää hurmata puolisonsa.
- Kumarru eteenpäin ja etsi selkärankasi.
- Leiki saalistavaa lukkia.
- Liiku kuin selkärangaton mato.
- Hypi X-hyppyjä ja hoe samalla ääneen hyönteisten tuntomerkkejä.
- Taputa käsiäsi niin monta kertaa kuin hämähäkillä on jalkoja.
- Pompi paikallasi ja sano jokaisella pompulla ääneen jokin selkärankainen eläin.
- Kuvittele itsesi sisiliskoksi, joka vaihtolämpöisenä eläimenä liikkuu aurinkoisella säällä nopeasti ja kylmällä säällä hitaasti.
- Taputa ja halaa itseäsi, miten hyvä luonnontukija sinä oletkaan.
- Jne.

KIDS TRY SCIENCE

Saimme tällä viikolla oppitunnille vierailijan Aalto-yliopistosta, sillä luokkamme osallistui Tempaus2016-projektiin. Tempaus2016 on opiskelijaprojekti, jolla halutaan nostaa peruskoulutuksen tärkeys valtakunnalliseen keskusteluun käymällä viikolla 44 lähes 1500 suomalaisessa peruskoulussa. 

Olin etukäteen valinnut luokallemme Kids try science-pajan, jossa oppilaat pääsivät tutustumaan siihen, miten lentokone lentää.

Aluksi Aalto-yliopiston opiskelija jututti lapsia ja kyseli oppilaiden kokemuksia lentämisestä. Tämän jälkeen, hän kertoi lentokoneista ja siitä, miten lentokone pysyy ilmassa.

Esityksen jälkeen jokainen oppilas sai kolme eri paperilennokkiohjetta. Oppilaat taittelivat lennokkeja innokkaasti, vaikka ohjeet olivatkin melko haastavia. 

 

 

Pitihän lennokkeja päästä myös testaamaan ja kun kaikilla oli lennokki valmiina, pääsimme ulos tutkimaan, miten lentokoneen muoto vaikuttaa lento-ominaisuuksiin.

 

 

MILLAINEN ELÄIN ON SISILISKO?

Aloitimme sisiliskoon tutustumisen oppilaiden omakohtaisten tarinoiden kautta. Melkein kaikilla oli jokin tarina sisiliskosta ja kaikki olivat sisiliskon joskus nähneet. Tunnilla harjoittelimme itsenäistä tiedonhankintaa. Oppilaat saivat valita tekevätkö tehtävät pareittain vain yksin. Jokainen oppilas sai itselleen tiedonhakumonisteen ja luonnontutkijat alkoivat etsiä tietoa vikkelästä sisiliskosta. Mielenkiinnolla oppilaat tutkivat, miksi sisiliskoja ei näy talvella ja milloin sisilisko tiputtaa häntänsä.

NÄPPISTAITURIA JA ITSEARVIOINTIA

Oppilaat tekevät joka kuukausi sähköisen itsearvioinnin ja aikaisemmin se on tehty kotona vanhempien kanssa yhdessä. Lokakuun itsearvioinnin teimme koulussa yhdessä. Kun arviointi oli tehty, alkoi melkoinen näpyttely, sillä näppistaituri imaisi oppilaat mukaansa.

MILTÄ MINUSTA TUNTUU?

Tunne - ja turvataitojen tunneilla olemme puhuneet paljon omasta itsestä sekä omista ajatuksista. Olemme keskustelleet siitä, mistä asioista jokainen voi jo itse huolehtia, ja mistä asioista vanhemmat pitävät huolta. Oppilaita puhututti paljon myös se, miksi vanhempien huolehtiminen joskus ärsyttää.

Pohdimme yhdessä myös sitä, että jokainen epäonnistuu joskus eikä se ole huono asia, sillä virheistään voi oppia. Oppilaat piirsivät itsestään sarjakuvan ja kertoivat sarjakuvan avulla omasta epäonnistumisestaan. Näin jaoimme kokemuksia ja kaikki huomasivat, että jokainen epäonnistuu joskus. Puhuimme paljon myös siitä, miten pitää toimia, kun epäonnistuu ja jokainen sai kirjoittaa selvitymisreppuunsa ohjeet epäonnistumisen varalle.

Isona teemana olemme käsitelleet tunteita. Ensin harjoittelimme pantomiimien avulla tunteiden tunnistamista ja oppilaat saivat myös piirtää erilaisia kasvoja itselleen sen mukaan, miltä heistä tuntuu erilaisissa tilanteissa. Oppilaiden tehtävänä oli myös kirjoittaa erilaisia tarinoita liittyen erilaisiin tunteisiin. Kävimme tunteita läpi myös patsasharjoituksen avulla, jossa oppilaat saivat pareittain muodostaa toisistaan patsaita opettajan antamien ohjeiden mukaan. Liitimme tunteiden tarkasteluun myös musiikin. Oppilaiden piti liikkua musiikin tahtiin, jolloin erilaiset musiikit siivittivät oppilaita erilaisten tunnetilojen mukaisiin liikkeisiin.

MIKSI HÄMÄHÄKKI EI OLE HYÖNTEINEN?

Hyönteistutkijat pääsivät seuraavaksi olemaan hämähäkkitutkijoita, sillä kerroin tutkijoille, että hämähäkit eivät ole hyönteisiä vaan kuuluvat hämähäkkieläimiin.


Aloitimme
hämähäkkitanssilla, jonka avulla virittäydyimme tunnelmaan.


Tämän jälkeen pienet luonnontieteilijät pääsivät tutkimustehtävien pariin, sillä tutkijoiden tehtävänä oli kuvien perusteella selvittää, miksi hämähäkki ei ole hyönteinen. Jalkojen ja ruumiinosien lukumäärän laskemalla eroavaisuudet avautuivat oppilaille helposti.

Seuraavaksi pohdimme, miten hämähäkki kutoo verkon ja mihin hämähäkki sitä oikein tarvitsee. Oppilaat saivat vielä videolta ihastella hämähäkin seitinkudontataitoja.

Hämähäkkiteemaan saa helposti yhdistettyä draamatyöskentelyä, joten mekin hyppäsimme innokkaasti hämähäkkeilemään. Ensimmäiseksi jokaisen hämähäkin piti kutoa itselleen seitti ja samalla muistelimme sitä, että jokainen hämähäkki kutoo erilaisen seitin.

 

 

Kun seitit saatiin valmiiksi, hämähäkit saivat testata opehämähäkin "kutomaa" seittiä. Hämähäkkioppilaat saivat heitellä seittiin hyönteisiä ja katsoa, kuinka ne tarttuvat liimapintaiseen seittiin kiinni.

Saalistuksen jälkeen hämähäkkioppilaat söivät saalinsa ja kietoivat loput saaliista omaan seittiinsä.

Lopuksi uroshämähäkit tanssivat tanssin hurmatakseen naarashämähäkin - ja näin naaraat tunnistivat oman lajinsa yksilön eivätkä tappaneet tätä.

Lopuksi asiaa kerrattiin vielä kuvataiteen tunnilla, kun oppilaiden piti piirtää hämähäkinseitti ja sinne hämähäkki. Hämähäkiltä piti löytyä kaksiosainen ruumis ja kahdeksan jalkaa. Työssä harjoittelimme myös vesivärien käyttöä ja välivärien valmistamista, sillä seitin jokainen lokero piti maalata vihreän eri sävyllä.



MISTÄ TUNNISTAA HYÖNTEISEN?

Selkärangattomien eläinten tutkiminen jatkui tutustumalla hyönteisiin ja toivotinkin joukollisen hyönteistutkijoita tervetulleeksi hyönteislaboratorioon. Ensimmäiseksi hyönteistutkijat saivat selvitettäväkseen melkoisen pulman. Mistä tunnistaa hyönteisen? Jokainen tutkijapari sai itselleen kuvat kolmesta eri hyönteisestä ja tutkijoiden piti selvittää, mitä yhteisiä ominaisuuksia kuvien hyönteisillä on.

Hyönteistutkijat tekivät erinomaista työtä ja yhtäläisyydet löytyivät melko nopeasti: kuusi jalkaa, tuntosarvet, kolmiosainen ruumis ja useimmilla myös kaksi paria siipiä.

Kun tuntomerkit oli bongattu, tutkimme yhdessä diagrammia eri eläinlajien lukumääristä ja huomasimme, että hyönteisiä on valtavan paljon enemmän kuin mitään muita eläinlajeja. Seuraavaksi hyönteistutkijat saivatkin pohtia, mihin ihmeeseen hyönteisiä oikein tarvitaan. Hyönteistutkijat olivat asioiden tasalla, sillä nokkelat hyönteistutkijat listasivat useita asioita, mihin hyönteisiä tarvitaan. Tämän jälkeen katsoimme vielä videon hyönteisten elämästä ja luimme hyönteisten elämästä kertovan tietotekstin. Lopuksi hyönteistutkijoiden piti tehdä hyönteisnäyttely. Jokainen tutkija sai muovailuvahaa, josta heidän piti muovailla hyönteinen kaikkine hyönteistuntomerkkeineen.

 

Kun hyönteiset oli muovailtu, pidimme hyönteisnäyttelyn, jossa hyönteiset oli luokiteltu petoihin, kasvinsyöjiin sekä raadonsyöjiin.