MITÄ EROA ON ETANALLA JA KOTILOLLA?

Selvitettyämme, mitä eroa on selkärankaisilla ja selkärangattomilla eläimillä, lähdimme tutustumaan tarkemmin etanaan ja kotiloon. Oppilaat saivat kertoa omia kokemuksiaan etanoista ja kotiloista, jonka jälkeen lähdimme tutkimaan etanan rakennetta. Oppilaita pohditutti, miten etana liikkuu, kun sillä on vain yksi jalka. Pyysin oppilaita kokeilemaan, miten etanana liikkuminen sujuisi heiltä.

 

Hyvinhän se sujui myös kolmasluokkalaisilta. Katsoimme oppilaiden kanssa videon, jossa etana liikkui eteenpäin ja huomasimme, että liikkuessaan etana jättää jälkeensä limavanan,  jota pitkin se liukuu eteenpäin.

Seuraavaksi tutkimme kuvaa etanasta ja kotilosta ja kuvien perusteella oppilaiden oli helppo huomata, mitä eroa on etanalla ja kotilolla. Tutkimme vielä tarkemmin kotilon rakennetta ja oppilaita kovasti ihmetytti, miten niillä voi olla neljä tuntosarvea ja miten lyhemmillä tuntosarvilla voi muka haistaa ja maistaa. Katsoimme videon myös etanan ruokailusta, jossa etana raastaa karhealla kielellään sientä. Eräs oppilas keksi, että jos pitsaa tehdessä kotoa ei löydy raastinrautaa, voi pihamaalta käydä metsästämässä kotilon ja raastaa pitsajuuston sen avulla :)

Oppilaat lukivat kirjasta tekstin etanoista ja kotiloista ja täydensivät kappaleeseen liittyvän tietokortin.

Lopuksi oppilaat saivat vielä pareittain tutustua Helsingin sanomien artikkeliin, joka käsitteli Suomeen rantautuneita tappajaetanoita eli espanjansiruetanoita. Siinä tulikin hyvä lukuharjoitus kuin huomaamatta, sillä oppilaat innostuvat kovasti selvittämään artikkelin avulla, mistä tappajaetananimitys on oikein peräisin ja pitääkö ihmisten olla varuillaan, etteivät joudu syödyksi.

Kuvaamataidon tunnilla palautimme vielä mieleen kotilon rakennetta ja oppilaat saivat muovailla massasta itselleen satukotilot. Jokaisen kotilosta piti löytyä kaikki kotilon ruumiinosat. Kotiloista tulikin varsin upeita.  

Kun kotilot olivat tarpeeksi kuivuneet,  saivat ne vielä satumaisen värityksen.