MITEN KÄYTÄN KARTTAA?

Edellisellä tunnilla olimme pohtineet, minkälaisia karttoja on olemassa, mihin niitä käytetään ja miten kartta oikein tehdään. Seuraavaksi tarkoituksenamme oli selvittää, mitä erilaisia merkkejä kartoista löytyy, mitä ne tarkoittavat sekä opetella opaskartan hakuruudukon käyttöä ja ilmansuuntia.

Tunnin aluksi jokainen sai suunnistuskartan karttamerkit ja oppilaiden tehtävänä oli keksiä tai arvata, mitä mikin merkki tarkoittaa. Tämän jälkeen katsoimme yhdessä oikeat vastaukset ja oppilaat täydensivät ne omiin papereihinsa. Jokainen sai myös ympyröidä merkit, jotka oli tiennyt tai arvannut oikein. Pohdimme myös sitä, miten kartta suunnataan oikein.

Tämän jälkeen opettelimme karttamerkkejä bingon avulla. Jokainen sai piirtää 16 karttamerkkiä omaan ruudukkoonsa. Kun merkit oli piirretty, alkoi opettaja luetella merkkejä ja tuttuun tapaan bingo-huutoja alkoi kuuluja tasaiseen tahtiin.

Seuraavaksi aloimme yhdessä opetella ilmansuuntia. Pääilmansuunnat olivat oppilaille tuttuja, mutta väli-ilmansuunnat olivat vieraampia. Kun olimme yhdessä käyneet ne läpi, jumppasimme luokassa ilmansuuntien mukaan ja oppilaat saivat myös ilmansuuntatehtävän, jossa piti johdattaa kettu saaliinsa luo. Lähdimme vielä ulos leikkimään ilmansuuntaleikkiä. Ulkona ope huusi eri ilmansuuntia ja oppilaiden tehtävänä oli juosta mahdollisimman nopeasti sen ilmansuuntanuolen päälle, jonka ope sanoi.

Ilmansuuntien ja karttamerkkien jälkeen siirryimme tutkimaan tarkemmin opaskarttaa ja sen hakuruudukkoa. Oppilaat oppivat tosi näppärästi hakuruudukon käytön ja kun homma oli hanskassa, oppilaat pääsivät pelaamaan Rosvo ja poliisi -peliä, jossa molemmat pelaajat yrittivät löytää toistensa rosvot hakuruudukon ruuduista kyselemällä. Kiinni jääneet rosvot vietiin tietysti vankilaan.

MINKÄLAISIA KARTTOJA ON OLEMASSA? MITEN KARTTA TEHDÄÄN?

Seuraavana teemana meillä on kartat, ja aloitimme jakson tutustumalla erilaisiin karttoihin. Aluksi oppilaat saivat kertoa omia kokemuksiaan siitä, millaisia karttoja ovat nähneet ja missä ovat karttoja nähneet tai käyttäneet.

Aloitamme jokaisen teeman itsearvioinnilla. Itsearvioinnissa oppilaat pohtivat omia tietojaan ja työskentelytaitojaan jakson aiheeseen liittyen. Jakson lopuksi oppilaat tutkivat aluksi tekemäänsä itsearviointia ja täydentävät sitä. Tämän jakson alkutehtävänä oli piirtää kartta koulun pihasta ja nimetä siihen paikat ja ilmansuunnat. Pihakartoista tulikin varsin hienoja.

Seuraavaksi oppilaat saivat nipun erilaisia karttoja: tiekartan, opaskartan, pihakartan, merikartan jne. Oppilaiden piti pienissä ryhmissä tutkia erilaisia karttoja ja pohtia, miksi ne ovat erilaisia ja mihin niitä käytetään.

Kun karttojen käyttötarkoitus selvisi, aloimme yhdessä pohtia, miten karttoja oikein tehdään. Näytin oppilaille kartan koululuokastamme ja pyysin heitä etsimään uuden paikkansa kartan perusteella. Oppilaat osasivat hyvin suunnistaa kartan perusteella ja uudet paikat löytyivät rivakasti. Yhdessä pohdimme, mistä päin luokkaa oikein katsotaan open piirtämässä kartassa. Keskustelimme siitä,  että kartta piirretään ilmakuvan perusteella. Tutkimme ilmakuvaa ja siitä piirrettyä karttaa ja havaitsimme, että karttaan ei merkitä kaikkia asioita vaan vain ne, jotka ovat oleellisia kartankäyttäjän kannalta.

Sitten oli oppilaiden vuoro harjoitella kartanpiirtäjän työtä. Sovimme yhdessä karttamerkit kynälle, kumille, viivoittimelle ja oppikirjalle. Tämän jälkeen jokainen laittoi ko. tavarat omalle pulpetilleen haluamaansa paikkaan ja piirsi kartan pulpetistaan. Tavarat sekoitettiin ja jokainen antoi kartan toiselle oppilaalle, jonka tehtävänä oli laittaa tavarat paikoilleen kartan mukaiseen järjestykseen.

Oppilaat saivat vielä kotitehtäväksi piirtää erilaisia esineitä ylhäältäpäin katsottuna sekä harjoitella kartanpiirtäjän työtä piirtämällä open antaman maiseman kartaksi.