MITÄ KARTAN VÄRIT KERTOVAT SUOMEN PINNANMUODOISTA?

Tunnin aluksi tutkimme korkeusvyöhykekarttoja ja pohdimme, mitä siinä olevat erilaiset värit voisivat kertoa. Kun olimme selvittäneet sanat alanko ja ylänkö, lähdimme tutkimaan vielä tarkemmin Suomen karttaa ja pohtimaan, millaisia pinnanmuotoja Suomesta löytyy.


Ja sitten teoriaa vielä käytännön kautta:


Ensin oppilaat valmistivat ryhmissä taikataikinaa.

Tämän jälkeen jokainen ryhmä liimasi Suomen kartan pitsalaatikon pohjaan kiinni ja ryhtyi päällystämään Suomen karttaa taikataikinalla. Ajatuksena oli saada Suomen korkeuserot konkreettisesti näkyviin. Oppilaat tekivät huolellista ja tarkkaa työtä ja vähitellen Suomen karttoja korkeuseroineen alkoi hahmottua.



Taikinoiden piti antaa kuivua, mutta jo seuraavan päivänä pääsimme maalauspuuhiin. Oppilaat tarkastelivat vielä kirjasta, miten värit näkyvät kartalla ja yhteistuumin maalasivat taikataikinasta rakentamansa kartat.

Valmiita Suomen karttoja:

LOMAN JÄLKEEN

Loman jälkeen aloitimme kevätlukukauden kaveribingolla, jossa jokaisen oppilaan piti kierrellä luokassa ja yrittää saada bingolappunsa täyteen. Oppilaiden piti mm. etsiä kaveri, joka oli istunut joulupukin sylissä, leiponut pipareita, käynyt joulukirkossa, koristellut joulukuusen jne.

Bingon jälkeen jokainen oppilas pysähtyi vielä miettimään omaa koulunkäyntiään ja tavoitteita tulevalle lukukaudelle. Oppilaat pohtivat, mikä heidän mielestään oli syksyllä koulussa ollut mukavaa, missä olivat onnistuneet hyvin syyslukukaudella, mitä asioita haluaisivat parantaa keväällä, mitä toivoisivat keväältä ja mitä toivoisivat opettajalta.



JOULU SAAPUU JOKAISELLE

Aloitimme jouluun valmistautumisen askartelemalla oman joulukalenterin: hyvän mielen joulukalenterin. Jokainen oppilas sai paperin, jonka yläreunaan kirjoitti isolla oman nimensä. Tämän jälkeen paperit annettiin eteenpäin ja jokainen oppilas kirjoitti jonkin kehun tai kannustuksen jokaisen luokkakaverinsa lappuun.

Oppilaat eivät saaneet nähdä omia lappujaan vaan ope keräsi kaikkien laput ja laittoi ne kirjekuoreen. Tämän jälkeen kirjekuoret ripustettiin luokan seinällä olevaan pyykkipoikaketjuun, josta jokainen oppilas sai hakea oman kehukuorensa vuoropäivinä.



Meidän luokkamme järjesti suuren itsenäisyyspäivän juhlan ja valmistauduimme juhlaan myös leipomalla pipareita juhlavieraille. Jännitystä leipomispuuhaan toi kesken piparinleivonnan huutava pallopilli. Muutamat muiden luokkien oppilaat ehtivät jo luulla, että 3A-luokan joulupiparit olivat palaneet uunissa, vaikka kyseessä olikin meidän koulumme paloharjoitus

Askartelimme myös joulukortteja, jotka myytiin suurissa joulumyyjäisissä vanhempaintoimikunnan pöydässä.



MISSÄ SUOMI SIJAITSEE?

Oman kotiseutumme tarkastelusta siirryimme tarkastelemaan Suomea. Oppilaat saivat lapun, jossa oli erilaisia väittämiä. Kävimme väittämät yhdessä läpi, minkä jälkeen oppilaat katsoivat videon, jossa kaksi poikaa esittelivät karttapalloa. Oppilaiden piti selvittää videon avulla, pitivätkö lapun väittämät paikkaansa.


Tämän jälkeen oppilaat tutkivat maailmankarttaa ja selvittivät vielä tarkemmin, missä Suomi sijaitsee ja minkälaisiin maanosiin maapallo on jaettu.

MILTÄ MINUN KOTISEUTUNI NÄYTTÄÄ KARTALLA?

Seuraavaksi tutkimme oman kotiseutumme opaskarttaa, josta oppilaat saivat etsiä heille tuttuja paikkoja.

Jokainen oppilas kävi laittamassa oman kotinsa kohdalle merkin luokan seinällä olevaan karttaan.

Tutustuimme kotiseutuumme myös maanmittauslaitoksen karttapalvelun avulla. Karttapalvelussa oppilaat pääsivät näkemään oman kotinsa sekä maastokartasta että ilmakuvasta.



MITEN KÄYTÄN KARTTAA?

Edellisellä tunnilla olimme pohtineet, minkälaisia karttoja on olemassa, mihin niitä käytetään ja miten kartta oikein tehdään. Seuraavaksi tarkoituksenamme oli selvittää, mitä erilaisia merkkejä kartoista löytyy, mitä ne tarkoittavat sekä opetella opaskartan hakuruudukon käyttöä ja ilmansuuntia.

Tunnin aluksi jokainen sai suunnistuskartan karttamerkit ja oppilaiden tehtävänä oli keksiä tai arvata, mitä mikin merkki tarkoittaa. Tämän jälkeen katsoimme yhdessä oikeat vastaukset ja oppilaat täydensivät ne omiin papereihinsa. Jokainen sai myös ympyröidä merkit, jotka oli tiennyt tai arvannut oikein. Pohdimme myös sitä, miten kartta suunnataan oikein.

Tämän jälkeen opettelimme karttamerkkejä bingon avulla. Jokainen sai piirtää 16 karttamerkkiä omaan ruudukkoonsa. Kun merkit oli piirretty, alkoi opettaja luetella merkkejä ja tuttuun tapaan bingo-huutoja alkoi kuuluja tasaiseen tahtiin.

Seuraavaksi aloimme yhdessä opetella ilmansuuntia. Pääilmansuunnat olivat oppilaille tuttuja, mutta väli-ilmansuunnat olivat vieraampia. Kun olimme yhdessä käyneet ne läpi, jumppasimme luokassa ilmansuuntien mukaan ja oppilaat saivat myös ilmansuuntatehtävän, jossa piti johdattaa kettu saaliinsa luo. Lähdimme vielä ulos leikkimään ilmansuuntaleikkiä. Ulkona ope huusi eri ilmansuuntia ja oppilaiden tehtävänä oli juosta mahdollisimman nopeasti sen ilmansuuntanuolen päälle, jonka ope sanoi.

Ilmansuuntien ja karttamerkkien jälkeen siirryimme tutkimaan tarkemmin opaskarttaa ja sen hakuruudukkoa. Oppilaat oppivat tosi näppärästi hakuruudukon käytön ja kun homma oli hanskassa, oppilaat pääsivät pelaamaan Rosvo ja poliisi -peliä, jossa molemmat pelaajat yrittivät löytää toistensa rosvot hakuruudukon ruuduista kyselemällä. Kiinni jääneet rosvot vietiin tietysti vankilaan.

MINKÄLAISIA KARTTOJA ON OLEMASSA? MITEN KARTTA TEHDÄÄN?

Seuraavana teemana meillä on kartat, ja aloitimme jakson tutustumalla erilaisiin karttoihin. Aluksi oppilaat saivat kertoa omia kokemuksiaan siitä, millaisia karttoja ovat nähneet ja missä ovat karttoja nähneet tai käyttäneet.

Aloitamme jokaisen teeman itsearvioinnilla. Itsearvioinnissa oppilaat pohtivat omia tietojaan ja työskentelytaitojaan jakson aiheeseen liittyen. Jakson lopuksi oppilaat tutkivat aluksi tekemäänsä itsearviointia ja täydentävät sitä. Tämän jakson alkutehtävänä oli piirtää kartta koulun pihasta ja nimetä siihen paikat ja ilmansuunnat. Pihakartoista tulikin varsin hienoja.

Seuraavaksi oppilaat saivat nipun erilaisia karttoja: tiekartan, opaskartan, pihakartan, merikartan jne. Oppilaiden piti pienissä ryhmissä tutkia erilaisia karttoja ja pohtia, miksi ne ovat erilaisia ja mihin niitä käytetään.

Kun karttojen käyttötarkoitus selvisi, aloimme yhdessä pohtia, miten karttoja oikein tehdään. Näytin oppilaille kartan koululuokastamme ja pyysin heitä etsimään uuden paikkansa kartan perusteella. Oppilaat osasivat hyvin suunnistaa kartan perusteella ja uudet paikat löytyivät rivakasti. Yhdessä pohdimme, mistä päin luokkaa oikein katsotaan open piirtämässä kartassa. Keskustelimme siitä,  että kartta piirretään ilmakuvan perusteella. Tutkimme ilmakuvaa ja siitä piirrettyä karttaa ja havaitsimme, että karttaan ei merkitä kaikkia asioita vaan vain ne, jotka ovat oleellisia kartankäyttäjän kannalta.

Sitten oli oppilaiden vuoro harjoitella kartanpiirtäjän työtä. Sovimme yhdessä karttamerkit kynälle, kumille, viivoittimelle ja oppikirjalle. Tämän jälkeen jokainen laittoi ko. tavarat omalle pulpetilleen haluamaansa paikkaan ja piirsi kartan pulpetistaan. Tavarat sekoitettiin ja jokainen antoi kartan toiselle oppilaalle, jonka tehtävänä oli laittaa tavarat paikoilleen kartan mukaiseen järjestykseen.

Oppilaat saivat vielä kotitehtäväksi piirtää erilaisia esineitä ylhäältäpäin katsottuna sekä harjoitella kartanpiirtäjän työtä piirtämällä open antaman maiseman kartaksi.